GPS-häirintä on noussut viime vuosina yhä useammin esiin Itämeren alueella. Aihe koskee erityisesti ammattiliikennettä, mutta se on tärkeä myös huviveneilijöille: monen veneen navigointi perustuu nykyään karttaplotteriin, puhelinsovellukseen tai tablettiin sekä AIS-tietoihin ja autopilottiin. Kaikki nämä voivat olla tavalla tai toisella riippuvaisia satelliittipaikannuksesta.

Suomessa vesiliikenteen GPS- ja GNSS-häiriöt ovat painottuneet erityisesti Suomenlahdelle. Traficomin mukaan vesiliikenteessä GNSS-häiriöitä ei juuri raportoitu Suomen alueelta ennen vuotta 2024, mutta kesän 2024 aikana häiriöt yleistyivät erityisesti itäisellä Suomenlahdella. Valtaosa ilmoituksista on tullut Kotkan–Haminan alueelta, ja Traficomin vesiliikenteen häiriötilastoissa kaikki ilmoitetut GNSS-häiriöt ovat koskeneet Suomenlahtea.

GPS on vain yksi osa satelliittipaikannusta

Arkikielessä puhutaan usein GPS-häirinnästä, mutta tarkempi termi on GNSS-häirintä. GNSS (Global Navigation Satellite System) tarkoittaa satelliittinavigointijärjestelmiä, joihin kuuluvat esimerkiksi yhdysvaltalainen GPS, eurooppalainen Galileo, venäläinen GLONASS ja kiinalainen BeiDou.

Valtioneuvoston mukaan GNSS-häirinnällä tarkoitetaan tahallista aika- ja paikkatiedon häirintää. Se ei vaikuta pelkästään siihen näkyykö veneen sijainti plotterilla. Satelliittipaikannuksen antamaa aika- ja paikkatietoa käytetään monissa järjestelmissä, ja häiriö voi näkyä aluksissa ja veneissä usealla eri tavalla. Tahallinen häirintä on kielletty sekä kansallisessa lainsäädännössä että kansainvälisissä sopimuksissa. 

Veneilijälle tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että häiriö voi vaikuttaa esimerkiksi karttaplotteriin, puhelimen karttasovellukseen, AIS-tietoihin, tutkan karttaoverlay-toimintoon tai autopilotin toimintaan.

Jamming ja spoofing – kaksi erilaista häiriötä

GPS-häirintä jakaantuu kahteen päätyyppiin: jamming ja spoofing.

Jamming tarkoittaa sitä, että GNSS-signaalia häiritään niin, ettei vastaanotin saa luotettavaa sijaintia. Veneilijän laitteessa tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että plotteri menettää sijainnin, sijainti päivittyy katkonaisesti tai laite näyttää heikkoa satelliittisignaalia.

Spoofing on usein hankalampi ilmiö. Siinä vastaanotin voi saada väärää sijaintitietoa ja näyttää veneen olevan eri paikassa kuin se todellisuudessa on. Tämä voi olla käyttäjälle vaarallisempaa kuin pelkkä signaalin katoaminen, koska laite voi näyttää uskottavan näköistä mutta väärää tietoa sijainnista. EU-neuvoston asiakirjassa jamming ja spoofing on kuvattu juuri tämänkaltaisina tarkoituksellisina GNSS-häiriön muotoina.

Huviveneilijän kannalta olennaista on ymmärtää, että ongelma ei aina näy selvänä “GPS ei toimi” -tilanteena. Häiriö voi olla myös epälooginen sijainti, väärä nopeus, väärä kulkusuunta tai plotterin ruudulla oudosti liikkuva oma vene tai toinen alus.

Suomenlahti on häiriöiden keskeinen alue Suomessa

Traficom on kertonut, että Suomenlahden alueen GNSS-häiriöt kasvoivat merkittävästi keväällä 2025 ja että häiriöitä havaittiin erityisesti itäisellä Suomenlahdella. Tammi–toukokuussa 2025 vesialueilta saatiin 84 ilmoitusta satelliittinavigoinnin häiriöistä, kun vuoden 2024 vastaavana ajankohtana ilmoituksia oli 27.

Suomenlahdella tilannetta pidetään niin merkittävänä, että Suomi ja Viro antoivat kesäkuussa 2025 merivaroituksen, joka kattaa molempien maiden aluevedet ja talousvyöhykkeet. Varoitus koskee Suomenlahdella liikkuvia aluksia, ja sen tarkoitus on antaa aluksille tieto GNSS-häiriöistä sekä yleiset toimintaohjeet häiriöiden varalle.

Traficomin mukaan GNSS-häiriöitä esiintyy erityisesti itäisellä Suomenlahdella, mutta häiriöitä on havaittu myös laajemmin koko Suomenlahden alueella. 20.4.2026 julkaistussa Tiedonantoja merenkulkijoille -julkaisussa todetaan, että Suomenlahdella keväällä 2024 alkaneita GNSS-häiriöitä esiintyy vesiliikenteessä edelleen ja että myös AIS-järjestelmässä esiintyy häiriöitä.

Häiriöitä on myös muualla Itämeren alueella

Suomen näkökulmasta häiriöt painottuvat Suomenlahdelle, mutta Itämeren alueella ilmiö on laajempi. EU-neuvoston asiakirjassa todetaan, että vuodesta 2022 alkaen Itämeren alueen ilmatilassa on havaittu GNSS-jammingia ja spoofingia, joiden lähteiden arvioidaan olevan pääosin Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Asiakirjan mukaan merialusten GNSS-vastaanoton häiriöitä on havaittu aiempaa useammin vuoden 2025 alusta lähtien.

Viron yleisradio ERR:n mukaan Suomenlahden häiriöitä on jäljitetty Venäjän ja Valko-Venäjän suuntaan, ja virolaisviranomaiset ovat kertoneet häiriöiden tulevan rajan takaa erityisesti Pietarin alueelta. Laajemmin Itämerellä häiriöitä on raportoitu myös Kaliningradin ympäristössä, joka on sotilaallisesti merkittävä Venäjän erillisalue eteläisellä Itämerellä.

Käytännössä veneilijän kannattaa siis pitää Suomenlahtea, erityisesti sen itäosia, tämän ilmiön kannalta keskeisimpänä riskialueena Suomessa. Itämeren eteläosissa vastaavia häiriöitä voi esiintyä erityisesti Kaliningradin lähialueilla.

Miksi GPS-häirintää tapahtuu?

Häirinnän täsmällistä syytä ei voida aina osoittaa yksittäisessä tilanteessa varmasti. Viranomais- ja uutislähteiden perusteella kokonaiskuva kuitenkin viittaa siihen, että kyse liittyy Venäjän lähialueiden turvallisuustilanteeseen, elektroniseen sodankäyntiin ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.

Reutersin mukaan Suomen merivartiosto on arvioinut, että Venäjä häiritsee satelliittinavigointisignaaleja suojatakseen Suomenlahden itäpäässä sijaitsevia öljysatamia Ukrainan ilmaiskuilta tai drooneilta. Reutersin jutussa käsitellään myös säiliöalusten AIS-sijaintitietojen vääristelyä Venäjän satamakäyntien peittämiseksi. Venäjä on Reutersin mukaan aiemmin kiistänyt häiritsevänsä viestintä- ja satelliittiverkkoja.

EU-neuvoston asiakirjassa häiriöitä ei kuvata satunnaisiksi yksittäistapauksiksi, vaan systemaattiseksi ja tarkoitukselliseksi toiminnaksi, jota voidaan käyttää hybridivaikuttamisena strategisesti tärkeää radiospektriä vastaan.

Miten GPS-häirintä voi näkyä veneessä?

Veneessä GNSS-häirintä voi näkyä monella tavalla. Yksinkertaisimmillaan plotteri ei löydä sijaintia lainkaan. Hankalammissa tapauksissa sijainti näyttää olevan olemassa, mutta veneen paikka kartalla ei vastaa todellisuutta.

Tyypillisiä merkkejä voivat olla esimerkiksi:

• veneen sijainti hyppii kartalla
• plotteri näyttää veneen olevan maalla tai väärällä puolella väylää
• SOG- tai COG-arvot muuttuvat epäloogisesti eivätkä korreloi lokin ja kompassin näyttämiin
• AIS-kohteet näkyvät väärissä paikoissa
• tutkan ja karttakuvan yhdistelmä ei enää osu kohdalleen
• autopilotti käyttäytyy oudosti tai ei seuraa reittiä oikein
• puhelimen, tabletin ja plotterin sijainnit eroavat toisistaan

Traficom on varoittanut, että GNSS-häiriöt voivat aiheuttaa yllättäviä vikoja esimerkiksi alusten automaattiohjauksessa. Häiriöt vaikuttavat myös AIS-järjestelmään, ja AIS-järjestelmään syötettyjen väärien tietojen määrä on lisääntynyt.

Tämä on tärkeä huomio myös huviveneilijälle. AIS on hyvä apuväline, mutta se ei ole täydellinen eikä erehtymätön kuva ympäröivästä liikenteestä. AIS tiedot voivat myös näkyä viivästyneenä plotterilla vaikka häirintää ei olisikaan.

Miksi tämä koskee myös huviveneilijää?

Suuri osa viranomaisten häiriöilmoituksista tulee ammattimerenkulusta, koska kauppa-aluksilla häiriöt havaitaan ja raportoidaan järjestelmällisemmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ilmiö voisi vaikuttaa huviveneisiin. Traficomin mukaan huviveneilystä on saatu yksittäisiä ilmoituksia, mutta samalla viranomainen muistuttaa, että Suomenlahden alusliikenteessä on syytä varautua hetkellisiin tai alueellisiin GNSS-signaalin katkoksiin.

Huviveneilijälle riski voi korostua juuri saaristossa ja kapeilla väylillä. Avoimella merellä pieni paikannusvirhe ei välttämättä heti aiheuta vaaraa, mutta kivikkoisella väylällä, huonossa näkyvyydessä tai vilkkaan kauppamerenkulun läheisyydessä väärä sijaintitieto voi johtaa nopeasti vaaralliseen tilanteeseen. Huono näkyvyys voi lisätä riskiä vielä huomattavasti.

20.4.2026 julkaistussa Tiedonantoja merenkulkijoille todetaan, että saaristoalueiden kapeilla väylillä tai näkyvyyden ollessa heikko paikannushäiriöiden riskit kasvavat, ellei häiriöitä havaita. Samassa tiedonannossa muistutetaan, että merikartta, kompassi ja tutka ovat käytettävissä myös silloin, kun GNSS-sijaintitietoa ei ole.

Viranomaiset korostavat navigointitaitoja ja päällikön vastuuta

Traficom on muistuttanut veneilijöitä siitä, että tekniset apuvälineet eivät korvaa navigointitaitoja. Veneessä on pidettävä mukana asianmukaiset ja ajantasaiset merikartat, ja päällikön vastuulla on tietää, missä vene kulkee. Traficomin mukaan kasvanut GNSS-häiriöriski on olosuhde, joka edellyttää merikarttojen mukanaoloa ja sitä, että karttaa osataan käyttää.

Tämä on hyvä muistutus nykypäivän veneilijälle. Plotteri, AIS, puhelin ja tabletti ovat hyödyllisiä apuvälineitä, mutta mikään niistä ei poista perustaitojen tarvetta. Veneen päällikön on pystyttävä arvioimaan, ovatko laitteiden antamat tiedot uskottavia.

Jos vene näyttää plotterilla olevan eri paikassa kuin maisemanavigoinnin, merimerkkien, syvyystiedon ja kompassisuunnan perusteella pitäisi, elektronista sijaintitietoa ei pidä seurata sokeasti.

GPS-häirintä ei tarkoita, että veneily olisi vaarallista

On tärkeää pitää aihe oikeassa mittakaavassa. GNSS-häirintä ei tarkoita, että Suomenlahdella tai Itämerellä ei voisi veneillä turvallisesti. Viranomaiset eivät ole kehottaneet välttämään veneilyä, vaan varautumaan siihen, että satelliittipaikannus ei ole aina luotettava.

Valtioneuvoston mukaan merenkulku on Suomessa edelleen lähtökohtaisesti turvallista, mutta merkittävästi lisääntyneet satelliittinavigoinnin häiriöt haittaavat merenkulun sujuvuutta ja turvallisuutta. Ammattimerenkulussa on käytössä vaihtoehtoisia paikannustapoja, eikä aluksia ajeta Suomenlahdella vain yhden paikannusjärjestelmän varassa.

Sama periaate sopii myös huviveneilyyn: turvallisuus paranee, kun veneilijä ei ole yhden laitteen tai yhden paikannusmenetelmän varassa.

Miten varaudut GPS-häirintään

Tässä lyhyesti vinkkejä miten veneilijä voi varautua GNSS-häirintään omassa veneessään. Seuraava artikkelimme käsittelee tätä asiaa laajemmin.

• Pidä ajantasainen merikortti mukana.
• Harjoittele kompassin ja merikortin käyttöä.
• Älä luota yksin plotteriin tai puhelimeen.
• Seuraa sijaintiasi myös maisemanavigoinnin, merimerkkien ja syvyystietojen avulla.
• Suunnittele reitti etukäteen merikortilla.
• Hanki varmuutta omaan navigointiosaamiseen Navigointi 1 -kurssilla.